Punnan päiväkirja

Suomenhevosori Mintun Punssirullan eli Punnan päiväkirja

Vaahterapolun kilpailut olivat ensimmäiset, joissa mulla olisi useampi hevonen kerralla mukana ja samalla myös ensimmäiset kilpailut, jossa mulla oli samassa luokassa kaksi hevosta mukana. Pullan ja Punnan välillä olisi vain viisi hevosta joten mun olisi pakko keretä verryttelemään Punta ennen Pullaa.

Mä en tiennyt kuinka nuori ori ottaisi sen että verryttely tulisi tapahtumaan todella paljon ennen kisasuoritusta. Tokihan voisi olla jotta tällainen sopisi Punnalle hyvinkin, mutta ennen kuin pääsisin orin kanssa radalle mä en tietäisi selkeästi mikä on Punnan mielipide. Jotenkin mä ehkä kyllä osasin arvioida että tämä ei välttämättä olisi nuoren orin mieleen, sillä se oli vaikuttanut olevan hieman haastavampi kuin nuori tamma.

Ennen kuin nousin Punnan selkään sinä lyhyenä hetkenä, jonka olin itselleni ratsun vaihtoon varannut kiristin orin satulavyön uudelleen. Ori ei vaikuttanut kovinkaan innostuneelta siltä jotta se joutuisi uudelleen töihin. Pääsin onnekseni Punnan selkään suhteellisen helposti, vaikka nuori ori yrittikin hieman väistää pois altani asettaessani jalkaani jalustimeen ja punnertaessani satulaan. Molempien jalkojeni ollessa tukevasti jalustimissa kurottauduin avaamaan punertavan orin riimun niskasoljen ja varmistin että riimu pääsi valahtamaan kunnolla pois orin päästä. Tuntiessaan vapauden koittaneen Punta olisi ollut heti lähdössä liikkeelle, mutta laitoin nuoren orin odottamaan paikoillaan, sillä en halunnut opettaa Punnalle sitä jotta toinen saisi itse määrätä miten olisi tekemässä ja menossa, vaan toisen olisi kuunneltava ratsastajaa myös menohaluissaan. Varsinkin jos päätyisin joskus myymään orin, halusin tarjota ostajalle mahdollisimman järkevän nuoren hevosen.

Lopulta kuitenkin annoin Punnalle luvan lähteä liikkeelle ja suuntasimme vielä hetkeksi verryttelyareenalle jotta sain haettua nuorta ratsuani kuulolle ennen kuin oli aika suunnata kisa-areenalle.

Selkeästi tällainen meno ei ainakaan vielä ollut se kaikkein paras vaihtoehto Punnan kanssa ja nuori ori laittoi minut todellakin tekemään töitä sen eteen että ajoittain sain orista edes yhtäkään askelta irti. Ratsastaessani kisa-areenalle mulla ei ollut mitään ajatusta siitä, miten meidän tuleva suorituksemme tulisi menemään, mutta jollain tasolla en todellakaan osannut edes ajatella tai odottaa että me saataisiin millään tasolla hyvää tulosta.

Radallakaan Punta ei päästänyt minua helpolla, vaan nuori ori keksi todellakin pitää ratsastajansa hereillä Todella Hyvin. Aina kun kukaan ei ollut näkemässä mä purin hampaita sen verran lujaa yhteen että mun leukoihini sattui. Loppupeleissä me selvittiin – kai meidän molempien onneksi – jonkinlaisella onnella ulos kisa-areenalta ja heti kun vain oli mahdollista, mä laskeuduin Punnan selästä ja talutin orin takaisin trailerille.

Hoidettuani Punnan valmiiksi kerkesin kipaisemaan orin arviointikaavakkeen. Prosentteja punta keräsi ensimmäisestä startistaan 55.885 %. Totta puhuen mä olin omalla tavallaan yllättynyt siitä, että me saatiin näinkin hyvät prosentit orin kanssa. Olin kuitenkin tyytyväinen orin prosenteihin vaikka sijoitus olikin 13/20.